Oletko vilukissa vai lämpöpatteri?
15.02.2010
Ihmisten
lämmönsäätely ja aineenvaihdunta toimivat eri tavalla, toisen riisuessa
vaatekertaa toinen vetelee villasukkia jalkaan.
Ihmisen
iholla ja elimistössä on hermopäätteitä, jotka aistivat lämmintä ja kylmää.
Itse lämmönsäätelyä ohjaa aivojen lämmönsäätelykeskus. Alle vuoden ikäisen
lapsen lämmönsäätely toimii erilailla kuin vanhemmalla lapsella tai aikuisilla
ja tästä syystä vauva ei saisi altistua liialle lämmölle esimerkiksi
auringonpaisteessa tai saunassa. Isommilla lapsilla ruumiinlämpö on usein
korkeampi kuin aikuisten, sillä lapset liikkuvat enemmän ja heidän
aineenvaihduntansa on vilkkaampaa.
Monet
tekijät vaikuttavat lämmöntuotantoon
Ihmisten
normaali ruumiinlämpö vaihtelee henkilökohtaisten ominaisuuksien, ympäristön
lämpötilan, pukeutumisen, vuorokauden ajan ja fyysisen aktiivisuustason mukaan.
Lihastyö voi nostaa lämmöntuotannon hetkellisesti jopa kymmenkertaiseksi,
palelemisen aiheuttama lihasvärinä lähes viisinkertaiseksi. Aamulla
ruumiinlämpö on matalimmillaan ja iltaa kohden se nousee. Myös ruokailu voi
tilapäisesti nostaa lämmöntuotantoa noin 10 prosentilla. Rankat pitkäkestoiset
urheilulajit, kuten maratonjuoksu tai pitkä hiihtolenkki, voivat osalla
ihmisistä aiheuttaa tilapäistä alilämpöä.
Iän
tuomat muutokset ihmisen aineenvaihduntaan sekä pintaverenkierron heikentyminen
ja lihasmassan väheneminen yhdessä yleisen aktiivisuustason laskun kanssa vaikuttavat
siihen, että vanhemmat ihmiset palelevat muita enemmän. Jatkuva palelu yhdistettynä
muihin oireisiin, kuten väsymykseen, voi viitata myös sairauksiin, esimerkiksi
kilpirauhasen toimintahäiriöön.
Hikoilu
on elimistön keino säädellä kehon lämpötilaa. Fyysinen rasitus, lämpö ja
psyykkiset tekijät aktivoivat hikirauhasia. Myös monen ruoka- ja nautintoaineen
käyttöön voi liittyä hikoilua. Lihomiseen ja ylipainoon liittyvä fyysisen
suorituskyvyn heikkeneminen altistaa sekin hikoilulle. Hikoilu voi liittyä
yhtenä, muttei yleensä ainoana oireena tiettyihin sairauksiin, kuten
kilpirauhasen liikatoimintaan, uniapneaan, reumaattisiin sairauksiin tai
masennukseen. Lisäksi joidenkin lääkkeiden, kuten masennuslääkkeiden,
haittavaikutuksena voi esiintyä hikoilua.
Kylmään
voi tottua
Ihmisten
kylmänsieto on yksilöllistä. Iso koko ja runsas ihonalaisen rasvan määrä
parantavat kylmänsietoa. Hyvä fyysinen kunto parantaa kylmänsietoa, koska
kunnossa olevat lihakset tuottavat enemmän lämpöä ja niiden verenkierto toimii
hyvin.
Sukupuolellakin
on väliä – naiset kestävät kylmäaltistuksia miehiä huonommin, johtuen pienemmästä
koosta ja alemmasta fyysisestä suorituskyvystä. Kylmään voi kuitenkin sopeutua
ja tottua, kun sille säännöllisesti altistuu. Tämänhän me suomalaiset tiedämmekin,
kun pikkupakkaset ovat keskitalvella jo tuttua kauraa.
Lähteet:
Duodecim
Vsk. 47, Nr: 4 / 2005
Suomen Lääkärilehti Vsk. 62, Nr: 41 / 2007
Työterveyslaitos
Lue lisää:
Ehkäise flunssa
luonnollisin keinoin
Miksi kannattaa
aloittaa juoksuharrastus - heti?
Yksilöllinen nainen - Ayurveda
Lopputalvi ja kevät - kaphan
kausi - Ayurveda
Keskustele:
Keho-mielityyppi kannattaa
selvittää!
Ihmiskehon omituisuudet
Kuntoiletko enemmän
kesällä kuin talvella?
Kumpi teillä sairastaa enemmän?
kummalliset jalat, jäässä ja hiessä yhtä
aikaa