Rahalla mitä ei vaimolta saa
10.06.2011 klo 20:18Loikoilin vuoteellani keskipäivän auringossa ja nautin alkukesän hehkusta. Valo täytti huoneen jokaisen nurkan ja auringon hellä syleily lämmitti ihoani. Tunsin itseni onnelliseksi, nautin valosta ja paahteesta, mutta samaan aikaan tunsin myös syvää kaipausta, yksinäisyyttä ja tyhjyyttä. Jostain mieleni syvyyksistä tavoitin sen tunteen, kun joku oli vierellä ja piti kiinni. Muistin miltä tuntui, kun ei tarvinnut olla yksin.
Talvella on niin helppo käpertyä itseensä ja unohtaa toisen ihmisen kosketus. Talvella on niin helppo elää vain itselleen ja yksin, mutta kesä herättää kaipauksen toisen ihmisen läsnäolosta. Kesä riisuu yksinäisyyden suojamuurin samaa tahtia vaatteiden kanssa. Talvella en kaivannut ketään, minulla oli koko ajan kiire jonnekin, mutta nyt olisin halunnut pysähtyä siihen hetkeen jonkun toisen kanssa.
Tuijotin tyhjää paikkaa vuoteellani ja sillä hetkellä ymmärsin, miksi niin moni on valmis maksamaan seurasta. Seksistä, kosketuksista, juttutuokioista, läsnäolosta – kuka mistäkin. Sillä hetkellä minä olisin melkein ollut valmis maksamaan siitä, että joku olisi ollut siinä vieressäni, vain pitänyt minua sylissään, koskettanut hiuksiani, ollut läsnä. Niin että olisin hetken saanut kuvitella kuuluvani jollekulle, vaikka se kaikki olisikin ollut vain näytelmää.
Se tunne sai minut ymmärtämään entisiä asiakkaitani. Harva heistä puhui suoraan yksinäisyydestään, mutta osalta se kuulsi puheesta läpi, piirtyi hiljaisiksi katseiksi heidän kasvoillaan, vihjeiksi sanojen väliin. Yksinäisyyden tuskaa on vaikea ymmärtää, sitä on vaikea lääkitä. Läheisyys ja toisen ihmisen kosketus ja hyväksyntä ovat niin voimakkaita tarpeita.
Työssäni huomasin, miten monet kokevat yksinäisyyttä parisuhteissaan. Monilta pariskunnilta arki on kuluttanut henkistä yhteyttä ja fyysinenkin läsnäolo unohtuu. Työkiireet ja stressi syövät yhteistä aikaa, vähä vapaa-aika vietetään television ääressä tai kotitöitä tehden. Kun on tuntenut toisensa pitkään, erehtyy helposti luulemaan tuntevansa toisen täydellisesti ja unohtaa sen että ihminen kasvaa ja muuttuu jatkuvasti. Jos ei yritä tutustua toiseen ihmiseen joka päivä uudestaan, huomaa lopulta heräävänsä ventovieraan ihmisen vierestä.
Miehet kaipaavat kosketuksia, hyväksyviä katseita ja sanoja. Liian monen kohdalla huomasin, että he eivät saaneet parisuhteessaan näitä tarpeita tyydytetyiksi. He eivät tulleet luokseni, koska olivat kyltymättömiä tai koska janosivat uusia kokemuksia. He eivät hakeneet valloituksia eivätkä olisi halunneet pettää, he tulivat vain hakemaan minun luotani sitä, mitä eivät kokeneet suhteissaan saavan.
He halusivat minut hetkeksi ja olivat valmiita siitä maksamaan. He eivät halunneet ihmissuhdesotkuja, eivät ihastumisia tai salasuhteita. Miehet, jotka haluavat saalistaa, sellaiset miehet jotka eivät pysty tyytymään vain yhteen naiseen, tuskin saavat saalistusviettejään ostamalla tyydytettyä. Sellaiset miehet etsivät valloituksia yökerhoista ja todellisesta maailmasta, eivät maksullisten ilmoituksista. Seksiä on niin helppo nykyisin saada. Suurin osa asiakkaistani osti minulta vaitioloa.
Eräs asiakkaani kertoi elämästään paljonkin. Hän rakasti kaunista vaimoaan, siitä ei ollut epäilystäkään. Hän kertoi, miten hänen elämänsä oli saanut uuden suunnan hänen löydettyään puolisonsa. En tiedä, mikä hänet minun luokseni lopulta ajoi. En tiedä, puuttuiko heidän suhteestaan arjen kiireiden vuoksi läheisyys ja hellyys vai keskusteluyhteys, mutta rakkaus se ei selvästikään ollut. Vaimoaan hän rakasti enemmän kuin ketään koskaan.
Jotenkin tuntuu niin väärältä vaatia puolisolta uskollisuutta, jos hänen läheisyyden tarpeitaan ei kuitenkaan tyydytetä suhteen sisällä. Onko uskottomuus pelkästään pettävän osapuolen syytä, jos hän päätyy siihen, koska ei koe saavansa riittävästi hellyyttä ja huomiota parisuhteessaan? Onko oikein sitoa toinen sellaiseen suhteeseen, jossa tältä kielletään perustarpeiden, kuten läheisyys ja seksi, tyydyttäminen? Miksi pitäisi vaatia toista olemaan uskollinen, jos ei kuitenkaan turvata hänelle sitä, mitä häneltä kielletään parisuhteen ulkopuolella?
Maailma on yksinäisyydestä kertovia lauluja puolillaan, netti täynnä deittisivustoja. Yksinäisyys on kuin myrkkyä, joka saastuttaa ihmisen pikkuhiljaa, muuttaen lopulta sydämen kylmäksi ja katkeraksi. Surullista vain, jos ihmisellä kuitenkin olisi joku siinä vieressä. Joku, joka ei edes kosketa.
4.4 (53 arvostelua)
