Tytöt oven takana
17.11.10 klo 20:56
Äsken ulko-ovelleni ilmaantui kaksi nuorta neitiä. Arviolta kaksitoistavuotiaita. He katsoivat suoraan silmiin, hiukan hämmentyneinä niinkuin kuuluukin, kun soitetaan yllättäin vieraan ihmisen ovikelloa ja vieläpä illansuussa.
"Hei", kuului molempien suusta. Ei moi, vaan asianmukainen hei. Kun kerran tultiin oudoille oville.
Kumpikin hymyili luontevasti. Ei hihitelty, vaan kun kerran oltiin asiallisella asialla, tilanteeseen kuului luontevana osana palveluhenkinen, oikealla tavalla nöyrä hymy.
"Ostaisitteko partiolaisten joulukalenterin?" kuului kysymys, riittävän kuuluvalla ja reippaalla äänellä. Teitittelivät. "Paljonkos se maksaa?", kysäisin ja ohikiitävän hetken huomasin ajattelevani: "Äh, noissa ei oo suklaata". "Kuusi euroa", vastasivat marraskuun säähän mukavan lämpöisesti pukeutuneet tytöt.
Aivoni tekivät pikaisen, täysin tiedostamattoman valinnan. Ostan tottakai, odottakaas, onkohan missään käteistä. Kun kaivoin rahoja keittiön purkista ja totesin parahiksi sopivan summan löytyvän, ulkoa kuului vieno "jes".
Mieleni teki kaahia sisätiloihin tämmöiset punaposkiset, nuoret ihmelapset ja ensinnäkin ostaa heiltä koko kalenteripino ja sen jälkeen tarjota kuumaa kaakaota ja keksejä ja jutella niitä näitä. Kertoa, miten tärkeää on, että pitävät aina just ton, eivätkä anna maailman tuulien viedä väärille poluille. Kuinka he muistaisivat, että se oikeasti riittää ihan tosi pitkälle, että katsoo silmiin, on vilpitön ja reipas ja sanoo sanottavansa suoraselkäisesti ja muita kunnioittaen.
Minulla on semmoinen tunne, että nuo kaksi muistavatkin. Heitä oli valjastettu elämään ikiaikaisilla kultaisen käytöksen eväillä. Se ei ole yhtään noloa vaan ennenkaikkea viehättävää ja pääomana elämää varten kultaakin kalliimpaa.
Tytöt kiittivät, toivottivat minulle hyvää illanjatkoa ja loikkivat pimeään iltaan.
Sini, SHINA www.myspace.com/shinaband
Kommentit (2) - kommentoi ja arvostele
