1. Ero
19.02.09 klo 18:54"Iittalat paskaksi, niin ei tarvitse jakaa! On myös syytä katkaista exän rinnakkais-Amex, muuten tulee rumaa jälkeä."
Niin... ero, siitähän se sinkkuelämä luonnollisesti alkaa. Itselläni tuosta tapahtumasta on aikaa noin vuosi. Ja onpa tuo vuosi tosiaan mennyt äkkiä! Vuosi sitten minulla päättyi kahdeksan vuoden seurustelusuhde, suhde jossa olin ollut koko siihen astisen aikuisikäni. Noh, mikäs tuossa suhteessa meni pieleen ja mikä ns. mätti?
Syitä oli varmasti useitakin, mutta yksi niistä varmasti oli tämä: Tuon kahdeksan vuoden aikana en asunut poikaystäväni kanssa missään vaiheessa yhdessä. "Aika kummaa", sitähän ne kaveritkin aina sanoivat tästä aiheesta, mutta kohteliaasti vaikenivat samoin tein. Eipä sitten tarvinnut eron tullen rikkoa (eikä myöskään jakaa) Iittaloita kuten City-lehden artikkelin esimerkissä.
Neljän ensimmäisen seurusteluvuoden aikana en yhteen muuttoa edes ajatellut. Sitä oli vielä niin nuori ja kaveritkin elivät omillaan ja yksikseen. Neljän viimeisen vuoden aikana ehdotin yhteen muuttoa sitten ainakin neljän vuoden edestä. Jossakin vaiheessa sitten lopetin ehdottelun, ajattelin, että eihän sitä toista voi pakottaa.
Kaikki asiat olivat kutakuinkin hyvin siihen sakka kunnes valmistuin ja siirryin työelämään. Minun arki muuttui paljon aiemmasta: iltaisin ja viikonloppuisin minulla oli paljon enemmän vapaa-aikaa ja kaipasin toista ihmistä lähelleni ja osakseni arkea. Tajusin, että kumppanini ei tuota haluamaani läheisyyttä pystynyt minulle tarjoamaan ja tajusimme molemmat suhteemme tulleen siihen vaiheeseen, että molempien oli parempi jatkaa omilla teillään.
Niin sitten eräänä helmikuisena maanantai-iltana vuonna 2008 tuo kaikki kahdeksan vuoden aikana yhdessä koettu loppui muutaman minuutin kännykkäpuheluun. Näin karusti ja nopeasti sitten kaikki tapahtui, vaikka asiaa oltiinkin molemmat pohdittu mielissämme jo pidemmän aikaa. Ja yks kaks sitä tajusikin olevansa sinkku...
Kommentit (0) - kommentoi ja arvostele
