Hampaiden värjäytymät ja valkaisu
09.02.2006

Hampaiden värjäytymät voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin. Hampaiden ulkoiset värjäytymät johtuvat hyvin pitkälle elintavoista kuten huonosta suuhygieniasta ja nautintoaineista. Yleisin syy hampaiden ulkoisiin värjäytymiin on tupakointi. Jos hampaat ovat voimakkaasti paikatut yhdistelmämuovilla, tupakan savun terva tarttuu erityisesti yhdistelmämuovipaikan ja oman hampaan rajapintaan sekä itse paikkaan. Hampaita värjääviä ruoka-aineita ovat muun muassa punaviini, kahvi ja tee. Hampaiden ulkoiset värjäytymät on kuitenkin suhteellisen helppo poistaa.
Hampaiden sisäiset värjäytymät johtuvat juurihoidon tai paikkauksen yhteydessä käytetyistä raskasmetalleista, jotka tarttuvat huokoiseen dentiiniin eli hammasluuhun pysyvästi. Hampaiden sisäisiä värjäytymiä on käytännössä lähes mahdotonta poistaa pysyvästi. Hampaita voidaan valkaista sisältäpäin, mutta valkaisuvaikutus ei ole pitkäaikainen. Hampaan värjäytynyt osa voidaan poistaa, mutta tämä ei ole suositeltavaa, koska se heikentää hammasta merkittävästi.
Hampaiden sisäiset värjäytymät voivat johtua myös lapsuus- tai nuoruusiässä käytetyistä lääkkeistä. Antibiootti tetrasykliini aiheuttaa kehittyvään hampaistoon värjäytymiä, jotka eivät ole poistettavissa hampaistosta. Alle 8-vuotiaille lapsille tetrasykliinien käyttö antibioottina ei tämän vuoksi ole suositeltavaa. Lasten fluorin saannissa tulee noudattaa ohjeistusta. Liika fluorin saanti lapsuusiässä aiheuttaa pysyvään hampaistoon fluoroosia, joka näkyy pysyvässä hampaistossa valkoisina läikkinä.
Hampaiden väri voi tummentua erilaisista syistä.
Hampaiden valkaisulla voidaan vaikuttaa hampaiden väriin. Hampaiden valkaisu
voidaan tehdä joko hammaslääkärin vastaanotolla tai kotona. Valkaisussa
käytetään karbamidiperoksidia tai vetyperoksidia, jotka voimakkaasti
hapettavina aineina menevät kiilteen läpi dentiiniin eli hammasluuhun
aiheuttaen dentiinin kemiallisessa rakenteessa muutoksen, josta seuraa hampaan
vaaleneminen.
Kotivaalennusta voidaan käyttää lievästi
värjäytyneille hampaille. Hammaslääkäri jäljentää potilaan hammaskaaret ja
laboratorio valmistaa niiden mukaan potilaalle hammasmuotit. Hammasmuotteihin
levitetään kotona valkaisuainetta ja annetaan vaikuttaa tietyn ajan, minkä
jälkeen suu huuhdotaan. Valkaisutulos voidaan nähdä 1-2 viikon kuluttua käytön
aloittamisesta. Hampaat vaalenevat 1-2 astetta vaaleammiksi. Nuorilla
vaalenemista tapahtuu enemmän ja nopeammin. Kun haluttu vaalenemisaste on
saavutettu, käyttö lopetetaan. Käsittely on tavallisesti uusittava 0,5-2 vuoden
kuluttua.
Hammaslääkärin vastaanotolla tapahtuva valkaisu on
huomattavasti kotivalkaisua tehokkaampi ja nopeammin tapahtuva toimenpide.
Vastaanotolla tapahtuvan valkaisun tulos kestää myös pitempään. Vastaanotolla
käytettävän vetyperoksidin pitoisuus on huomattavasti suurempi kotivalkaisussa
käytettävän vetyperoksidin. Ikenet suojataan ja vaalennusta tehostetaan
ultraviolettivalolla.
Valkaisun jälkeen hampaat voivat vihloa enemmän.
Lisäksi hampaissa voi olla lisääntynyttä kylmän arkuutta. Yleensä nämä
sivuvaikutukset ovat ohimeneviä. Jos potilas kokee oireet hyvin kiusallisina,
voidaan hampaiden vihlontaa lieventää vihloville hampaille tarkoitetuilla
käsittelyillä.
Valkaisevien hammastahnojen teho perustuu niiden
kiillettä hankaavaan vaikutukseen. Varsinaisesti valkaisevat hammastahnat
poistavat kiilteen pinnalta lieviä värjäymiä. Valkaisevien hammastahnojen
liiallinen ja huolimaton käyttö voi vahingoittaa kiilteen pintaa, minkä jälkeen
värjäymät tarttuvat kiilteen pintaan huomattavasti helpommin.