Hampaiden värjäytymät ja valkaisu

Hampaiden värjäytymät voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin. Hampaiden ulkoiset värjäytymät johtuvat hyvin pitkälle elintavoista kuten huonosta suuhygieniasta ja nautintoaineista. Yleisin syy hampaiden ulkoisiin värjäytymiin on tupakointi. Jos hampaat ovat voimakkaasti paikatut yhdistelmämuovilla, tupakan savun terva tarttuu erityisesti yhdistelmämuovipaikan ja oman hampaan rajapintaan sekä itse paikkaan. Hampaita värjääviä ruoka-aineita ovat muun muassa punaviini, kahvi ja tee. Hampaiden ulkoiset värjäytymät on kuitenkin suhteellisen helppo poistaa.

Hampaiden sisäiset värjäytymät johtuvat juurihoidon tai paikkauksen yhteydessä käytetyistä raskasmetalleista, jotka tarttuvat huokoiseen dentiiniin eli hammasluuhun pysyvästi. Hampaiden sisäisiä värjäytymiä on käytännössä lähes mahdotonta poistaa pysyvästi. Hampaita voidaan valkaista sisältäpäin, mutta valkaisuvaikutus ei ole pitkäaikainen. Hampaan värjäytynyt osa voidaan poistaa, mutta tämä ei ole suositeltavaa, koska se heikentää hammasta merkittävästi.

Hampaiden sisäiset värjäytymät voivat johtua myös lapsuus- tai nuoruusiässä käytetyistä lääkkeistä. Antibiootti tetrasykliini aiheuttaa kehittyvään hampaistoon värjäytymiä, jotka eivät ole poistettavissa hampaistosta. Alle 8-vuotiaille lapsille tetrasykliinien käyttö antibioottina ei tämän vuoksi ole suositeltavaa. Lasten fluorin saannissa tulee noudattaa ohjeistusta. Liika fluorin saanti lapsuusiässä aiheuttaa pysyvään hampaistoon fluoroosia, joka näkyy pysyvässä hampaistossa valkoisina läikkinä.

Hampaiden väri voi tummentua erilaisista syistä. Hampaiden valkaisulla voidaan vaikuttaa hampaiden väriin. Hampaiden valkaisu voidaan tehdä joko hammaslääkärin vastaanotolla tai kotona. Valkaisussa käytetään karbamidiperoksidia tai vetyperoksidia, jotka voimakkaasti hapettavina aineina menevät kiilteen läpi dentiiniin eli hammasluuhun aiheuttaen dentiinin kemiallisessa rakenteessa muutoksen, josta seuraa hampaan vaaleneminen.

Kotivaalennusta voidaan käyttää lievästi värjäytyneille hampaille. Hammaslääkäri jäljentää potilaan hammaskaaret ja laboratorio valmistaa niiden mukaan potilaalle hammasmuotit. Hammasmuotteihin levitetään kotona valkaisuainetta ja annetaan vaikuttaa tietyn ajan, minkä jälkeen suu huuhdotaan. Valkaisutulos voidaan nähdä 1-2 viikon kuluttua käytön aloittamisesta. Hampaat vaalenevat 1-2 astetta vaaleammiksi. Nuorilla vaalenemista tapahtuu enemmän ja nopeammin. Kun haluttu vaalenemisaste on saavutettu, käyttö lopetetaan. Käsittely on tavallisesti uusittava 0,5-2 vuoden kuluttua.

Hammaslääkärin vastaanotolla tapahtuva valkaisu on huomattavasti kotivalkaisua tehokkaampi ja nopeammin tapahtuva toimenpide. Vastaanotolla tapahtuvan valkaisun tulos kestää myös pitempään. Vastaanotolla käytettävän vetyperoksidin pitoisuus on huomattavasti suurempi kotivalkaisussa käytettävän vetyperoksidin. Ikenet suojataan ja vaalennusta tehostetaan ultraviolettivalolla.

Valkaisun jälkeen hampaat voivat vihloa enemmän. Lisäksi hampaissa voi olla lisääntynyttä kylmän arkuutta. Yleensä nämä sivuvaikutukset ovat ohimeneviä. Jos potilas kokee oireet hyvin kiusallisina, voidaan hampaiden vihlontaa lieventää vihloville hampaille tarkoitetuilla käsittelyillä.

Valkaisevien hammastahnojen teho perustuu niiden kiillettä hankaavaan vaikutukseen. Varsinaisesti valkaisevat hammastahnat poistavat kiilteen pinnalta lieviä värjäymiä. Valkaisevien hammastahnojen liiallinen ja huolimaton käyttö voi vahingoittaa kiilteen pintaa, minkä jälkeen värjäymät tarttuvat kiilteen pintaan huomattavasti helpommin.